Kätilö Diana Leht suosittelee odotusaikana käymään sekä perhekoulun luennoilla että käytännöllisiä jooga-, voimistelu- ja uimistunteja. Mitä aktiivisempi nainen odotusaikana on, sen turvallisempia odotusaika ja synnytys ovat.

20110714-0054

ITK:n naistenklinikan Perhekoulun johtaja ja kätilö Diana Leht selittää, että perhekoulu on terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä. Siinä missä aiempina aikoina isoäidit tai muut vanhemmat läheiset ja sukulaiset olivat opettamassa ja tukemassa siinä, miten odotusaikana valmistaudutaan, ei nykyisin asuta useamman sukupolven kanssa yhdessä tai ei olla tekemisissä keskenään niin tiiviisti, että neuvot ja apu olisivat heti saatavina. Monet suhtautumiset ovat myös uudistuneet ja saattavat hyvinkin paljon erota aiemmista ajoista. ”Perhekoulut on tarkoitettu tuleville vanhemmille teoreettisten ja käytännön taitojen saamiseen. Kirjoja ja artikkeleita on tietysti hyvä lukea, mutta perhekouluissa luentoja pitävät yleensä kätilöt ja lääkärit, jotka näkevät päivittäisessä työssään ja käytännössä kaikkein ilmeisimmät tarpeet ja tavoitteet, joita lapsen saamisen ja perheeksi kasvamisen yhteydessä voi ilmetä. Erittäin hyviä ovat esimerkit niin sanotusti elämästä itsestään, ne ovat värikkäitä ja jäävät siksi paremmin mieleen”, Leht kertoo perhekoulun eduista esimerkiksi kirjojen tutkimiseen nähden. Diana Leht toteaa, että kätilöiden suositus on käydä kaikilla luennoilla kahdestaan. Hän perustelee sillä, että isillä on toisenlainen näkökulma jo pelkästään siksi, että he eivät synnytä ja heillä ei ole mahdollista synnytystä edeltävää pelkoa, jota saattaa esiintyä suuremmalla tai vähemmällä määrällä naisista. Isät voivat ottaa perhekoulussa kuullun rationaalisemmin. Usein naiset huomaavat, että heiltä oli esimerkiksi jokin asia kokonaan unohtunut, mutta luennolla mukana ollut isä muistutti tarvittaessa kuulemastaan. ”Suosittelemme ehdottomasti käymään perhekoulussa sekä ensimmäisen että toisen, miksei kolmannenkin lapsen saamisen yhteydessä. Lääketiede kehittyy nopeasti ja raskaudesta, synnytyksestä ja synnytystä seuraavasta vaiheesta tulee samoin jatkuvasti lisää tietoa. Usein myös kokeneemmat synnyttäjät sanovat sen, että toisen ja/tai kolmannen lapsen saamisen yhteydessä asiantuntijoiden suositukset olivat uudistuneet”, kätilö lisää.

Millaista apua perhekoulusta saa?

Perhekoulussa on kolme pääsuuntaa. Ensinnäkin tavoitteena on auttaa naisia ja heidän tukihenkilöitään raskauteen sopeutumisessa. Toisena tavoitteena on valmistella naisia ja heidän tukihenkilöitään synnytykseen ja synnytystä seuraavasta vaiheesta selviytymiseen. Kolmanneksi edistää raskaana olevien fyysistä toimintaa heille sopivalla rasituksella.

Perhekoulun sijainti naistenklinikalla luo hyvät mahdollisuudet raskaana oleville ja heidän tukihenkilöilleen tutustua ja tottua naistenklinikkaan. Synnyttämään tullessa on ympäristö tuttu ja olo tuntuu turvallisemmalta. Perhekoulu on myös klinikan käyntikortti – asiakkaat tutustuvat perhekoulussa työntekijöihin ja klinikkaan. Perhekoulu antaa myös mahdollisuuden verrata erilaisia klinikoita ja valita niistä sopivin. Diana Leht suosittelee raskauden rekisteröinnin yhteydessä kuuntelemaan ensin odotusajan ja raskaana olevan ravitsemusta koskevan luennon, myöhemmin voisi tulla vielä luento synnytykseen valmistautumisesta. Tässä yhteydessä kätilö lisää, että on niitä, jotka kuuntelevat synnytysluennon 30. viikon aikoihin, mutta on myös niitä, joka kuuntelevat sen toistuvasti – silloin se kannattaa tehdä 25. viikon vaiheilla, jolloin synnytys näyttää vielä kaukaiselta, ja uudelleen välittömästi ennen synnyttämään menoa.

Teoreettisen pohjan lisäksi hyödyllinen on myös käytännön puoli, joka vahvistaa kehoa ja sielua, lievittää raskausajan vaivoja ja auttaa sujuvasti sopeutumaan kasvavaan rasitukseen. Itä-Tallinnan keskussairaalassa raskaana olevilla on mahdollisuus käydä luonnolliseen synnytykseen valmistelevassa voimistelussa, joogassa sekä kuntoutushoitoklinikalla vesivoimistelussa.

Miksi tulla? Diana Leht selvittää tässä yhteydessä, että raskausajan jooga ja voimistelu aiheuttavat elimistössä hyvänolontunnetta, lisäävät virkeyttä ja auttavat ennaltaehkäisemään monia vaivoja, joita raskauden aikana saattaa syntyä. Raskausajan aktiivisuudella on monia plussia – se auttaa lievittämään selkäsärkyjä ja pitää lihakset hyvässä kunnossa. Joogan ja voimistelun tavoitteena on lihasten harjoitus, siinä opitaan lihasten rentouttamista ja synnytykseen valmistelevaa oikeaa hengitystä. ”Synnytys on fyysistä ponnistusta vaativaa toimintaa, jonka vuoksi raskausajan treenaus ja kunnon kohottaminen on äärettömän tärkeää. Liikkumisesta saatava hyvänolontunne lisää energiaa ja puhdistaa pään arkisista ajatuksista”, Diana Leht lisää.

Kätilö jatkaa, että raskausajan aktiivisuudelle ei ole olemassa rajoituksia – jokainen nainen tuntee itse, miten paljon hän jatkaa ja pystyy. Jos jotain tulee välttää, niin extreme-urheilulajeja, samoin tilanteita, joihin voi liittyä tärähdys- tai kaatumisvaara.

Vesivoimistelu rentouttaa kehoa ja mieltä

Itä-Tallinnan keskussairaalan kuntoutushoitoklinikalla raskaana olevat voivat käydä vesivoimistelussa. Vain nelistään harjoituksessa käytäessä on fysioterapeutti Aira Saaren ohjauksessa hyvä tehdä harjoituksia ja hetkeksi irtautua päivittäisistä ajatuksista. Fysioterapeutti vahvistaa, että kiinnostus vesivoimistelua kohtaan on raskaana olevien keskuudessa suuri. Raskauden eri vaiheissa olevat naiset ovat tervetulleet – merkittäviä vasta-aiheita vesivoimistelussa osallistumiselle ei ole. Yleensä odottavat naiset ehtivät kuitenkin paikalle vasta sitten, kun ovat jääneet äitiyslomalle – silloin on enemmän aikaa keskittyä omaan hyvinvointiin ja valmistautua synnytykseen sekä ruumiillisesti että henkisesti.

Miksi vesi on tärkeä?

Aira Saaren mukaan vesi on aina hyvä rentoutumisväline. Erityisesti kuitenkin raskauden aikana, jolloin yhdeksän kuukauden aikana painoa tulee lisää jopa 20 kiloa. Vedessä ollessa on mahdollisuus tuntea itsensä monta kertaa kevyemmäksi ja samalla rentouttaa niitä lihaksia, jotka ovat ylirasittuneita, ja treenata niitä, jotka kaipaavat aktivointia. ”Vesivoimistelu on raskaana oleville sopivaa juuri siksi, että raskauden aikana naisen vartalon painopiste siirtyy eteenpäin, jonka vuoksi tasapainon säilyttäminen on aiempaa vaikeampaa. Suurempaa rasitusta kohdistuu alaselkään ja jalkateriin. Tutkimuksen mukaan lähes 70 % naisista on jossain raskauden vaiheessa tuntenut alaselänsärkyjä, samoin saattaa ilmetä turvotusta jaloissa ja käsissä. Vedessä voimisteltaessa vedenpaine auttaa jalkojen ja käsien elimistöä selviämään turvotuksista paremmin. ”Vaivoista huolimatta raskaus ei ole sairaus, joten suosittelen niille, jotka pitävät vedestä, ehdottomasti vesivoimisteluun osallistumista – sitä voi harrastaa synnytykseen saakka. Vedessä harjoituksia tehdessä vammojen vaara on pienempi, altaan veden lämpötila on noin 30 ºC, joten sen pitäisi sopia myös kylmää vieroksuville naisille, ja se on myös hyvä mahdollisuus rentoutua arkisista ajatuksista”, Aira Saar selittää.

Tempo omaan rytmiin

Fysioterapeutin mukaan ei kannata pelätä, että harjoitus voisi olla ylivoimainen. Jokainen voi osallistua omaan rytmiin, juuri siten kuin sillä hetkellä oikeana tuntuu. Luonnollisesti ohjaaja on harjoituksen aikana kaikin tavoin apuna, ja häneltä saa aina tukea ja neuvoja. ”Harjoitusten tekemisessä käytetään myös apuvälineitä – esimerkiksi vesinuudeleita, palloja ja vaahtomuovikäsipainoja, jotka auttavat säilyttämään tasapainon ja siten parantamaan harjoitusten tekemisen laatua. Monien naisten suosikkiharjoitus on mahdollisuus olla taas vatsallaan makuuasennossa, jota kasvavan vatsan vuoksi ei ole enää kuukausien ajan voinut tehdä. Rintauintiasento auttaa aktivoimaan selän syviä lihaksia ja tasapainottaa korsettilihasten toimintaa ja antaa alaselän lihaksille lepoa”, fysioterapeutti selvittää.

Lue lisää uutisia

Go to top